Teksti: Leena Kangas, julkaistu alunperin Kaleva.fi:n Oulu2026-sisältönä 1.6.2026

Oulun Toppilansaaressa avautunut Kollʼješkuätt-äänipolku tuo kolttasaamelaisten kotiseutualueen ääniä kuultavaksi keskelle kaupunkiluontoa. Seitsemästä äänimaisemasta koostuva teos on koettavissa 6. kesäkuuta saakka, ja se on osa ARToulu-taidealuetta.

Alkukesän linnunlaulukonsertti saa kesäkuun ensimmäisellä viikolla rinnalleen yllättäviä ääniä Toppilansaaren luontopolulla Kollʼješkuätt-äänipolun myötä.

Kollʼješkuätt on koltansaamea ja tarkoittaa ”alkaa kuulua”. Nelihenkisen työryhmän toteuttama teos tuo kolttasaamelaisten kotiseutualueen ääniä kuultavaksi Ouluun.

Äänipolku on koettavissa viikon ajan 29.5.–6.6. päivisin klo 11–18 välillä. Teos on osa Oulujoen suistoon Oulun keskustan ja Meri-Toppilan välille avautuvaa ARToulu-taidealuetta.

Toppilansaaren luontopolun metsätien varteen sijoittuvalla Kollʼješkuätt-äänipolulla on mittaa muutama sata metriä. Tuolle matkalle mahtuu seitsemän erilaista äänimaisemaa.

Ensisilmäyksellä hyönteishotellia muistuttavat koivupölkyt polun varren puissa ovat sijoituspaikkoja kaiuttimille. Äänipolku on helposti tavoitettavissa luontopolun pääreitillä.

Saamenmaalta Ouluun

Ääniteoksen takana on nelihenkinen taiteellinen työryhmä, johon kuuluvat Aimo Aikio, Tero Harju, Tuuli Malla ja Erja Taskinen.

Ensimmäisen kerran teos on esitetty Norjan Neidenissä sijaitsevan kolttasaamelaisen Ä’vv-museon pihapiirissä kesällä 2023. Silloin se oli vahvasti osa koltansaamen kielityötä, kuten koltansaamen näkyväksi ja kuuluvaksi tekemistä.

Koltansaamen kieltä puhuu Suomessa nykyään arviolta 400 ihmistä.

Toppilansaaressa teosta valvova työryhmän jäsen Tuuli Malla kertoo taiteilijoiden pohtineen, millä tavoin on erilaista toteuttaa teos saamelaisalueen ulkopuolelle.

”Kun teos tehdään Saamenmaan ulkopuolelle, on mukavaa, ettei se ole liian pedagoginen ja valistava”, hän sanoo.

Äänipolun tavoitteena ei siis ole olla opetuksellinen tietoisku, vaan monitasoinen kokonaisuus, joka ajallisestikin liikkuu nykypäivän ja historian välillä.

Veden äänistä sukupolvien ketjuun

Näätämöjoen kuohunta ja Nilijoen liplatus – veden äänet ovat ensimmäisinä vastassa lähestyipä äänipolkua Nallikarin suunnalta tai Toppilansaaren kärjestä päin.

Väliin sijoittuvat äänimaisemat vievät monenlaisten töiden ja askareiden pariin: Heini Wesslin näskää ja parkitsee koipinahkoja, Gunn Marie Trasti kutoo, Tauno Porsanger talvikalastaa eli kokee juomukset.

Askareiden lomassa he kertovat muun muassa esivanhemmilta perittyjen taitojen merkityksestä ja omasta paikastaan sukupolvien ketjussa.

Äänimaisemien puheosuuksissa vuorottelevat kielinä koltansaame, suomi ja norja.

Omassa osuudessaan Lenita Moshnikoff Buljo ja Elina Vuoti pohtivat sitä, kuinka maantieteelliset rajat eivät merkitse kolttasaamelaisille samaa kuin suomalaisille ja norjalaisille. Mukana on myös arkistoäänite, jossa Mari Matvei leu’ddaa Kolttakönkäällä vuonna 1922.

Äänipolulla Toppilansaaressa ympäristön elävät äänet sulautuvat osaksi kokemusta. Luonnon keskellä teos saa toisenlaisen muodon kuin galleriassa tai kuulokkeiden kautta kuultuna.

Äänipolku oli osana ARToulu-taidealuetta kahteen otteeseen vuonna 2026.