Kun Kauko Röyhkä joskus myyttisessä nuoruudessaan halusi takaisin lapsuuteen ja tuntea maan voimaa, otti hän kohteekseen ”Paskan kaupungin”, suuntanaan pohjoinen.
Mitä siihen lisäämään, pohjoinen on ikuisen ikävän nostalginen koti, jossa on yötön yö ja päivätön päivä ja jonne etelän immeisen ei ole hyvä asettua.
Se on sitä varten, että siellä voi käydä ihailemassa koskematonta luontoa laskettelukeskuksissa ja myydä kaivosoikeudet vähiten tarjoaville.
Ja sitten siellä on sitä alkuvoimaisuutta. Karun ympäristön kasvattamaa energisyyttä, jota ei
sivistyksen pintasilaus ole päässyt pilaamaan. Jotain sellaista, jota voi löytää vain pohjoisesta ja joka sikiää Rovaniemen markkinoilla ja Lemmenjoella.
Eli jotain sellaista, jota voi löytää kaikkialta Suomesta. Paska kaupunki on valtakunnallinen käsite, joka istuu joka niemeen notkoon ja saarelmaan, yli 60 astetta pohjoista leveyttä takaa pohjoisen alkuvoiman ja Väyrysen vitutuksen leviämisen joka kolkkaan, Kaisaniemestä Tenojoelle.
Mutta projekti hyvinvointivaltiosta on levittänyt kaikkialle Suomeen myös sivistyksen pintasilauksen murtamaan kliseet ja hautaamaan Väyrysen omaan unholaansa. Oulu ja Rovaniemi ovat yliopistoineen ja museioineen ja taidegallerioineen pohjoisia kulttuurikaupunkeja, jotka saattavat ympäristöineen tarjota edellytykset luovalle työlle.
Saattavat tarjota; se on rajapinta, josta joutuu taistelemaan, mutta kuten muuallakin Suomessa: voi siinä myös onnistua. Ilmaiseksi se ei tule, junttius kun tuntuu olevan globaali ja ehtymätön luonnonvara.
Pohjoiseen liittyy lisäksi muuan syvään juurtunut käsitys, joka on muuta kuin luonnonvarat ja kaivosoikeudet: luovuus on lähellä hulluutta. Ja sitähän siellä on niin kuin etelässä multaa, joten
rilluma rilluma rei ja tervetuloa galleria Rankkaan. Pohojoseen.
Aukioloajat yms. https://galleriarankka.com/


