18.5.-12.6.2022 / ARTtila /
On hyvin tyydyttävää tuntea sileän, luonnon symmetriseksi muovaaman kiven paino kämmenellä. Lapsena ja nuorena aikuisena olen viettänyt tuntikausia islantilaisilla rannoilla, etsien toinen toistaan täydellisempiä ja sileämpiä kiviä. Noina hetkinä pääni on tuntunut tyhjentyvän kaikista ajatuksista, tai jos ajatuksia on tullut, ne ovat saaneet vapaasti tulla ja mennä. Ne ovat olleet irtiottoja kaikesta muusta elämästä, spontaania meditaatiota. Mahdollisimman symmetrisen muodon löytäminen luonnosta aiheuttaa minulle suurta mielihyvää.
Ihminen rakastaa järjestystä ja symmetriaa. On hämmästyttävää, miten luonto, jossa emme miellä järjestystä olevan, onkin yllättävän järjestelmällinen. Luonnon näennäinen kaaos on kuitenkin täynnä järjestystä, symmetriaa ja fibonaccin lukuja. Ehkä me rakastamme symmetriaa juuri siksi, koska sitä esiintyy luonnossa. Kasveissa, simpukoissa, eläinten suomuissa. Ja kun luonnosta löytyy järjestys, se tuntuu erityiselle.
“Irtiotto” on saanut inspiraation keräämistäni meren silottamista kivistä. Samanlaista täsmällisyyttä löytyy teoksistani. Pyöreä kivi miellyttää minua siksi, että se on perusmuoto. Näyttely koostuu akryylimustemaalauksista ja keramiikkainstallaatiosta. Leikittelen teoksillani esittävän ja abstraktin välimaastossa. Akryylimustemaalaukset ovat kaksiulotteisia, litteitä, mutta niissä on myös syvyyttä, kolmiulotteisuutta, vastakohtia ja kerroksellisuutta. Maalauksissa kulkee mukana orgaanisesti aseteltu nauha, josta on pikkuhiljaa tulossa teoksilleni tunnusomainen osa. Nauha toimii sommitelmallisena elementtinä, värikontrastina, ja se vie teoksia abstraktimpaan suuntaan. Lasitetusta keramiikasta koostuva installaatio täydentää kokonaisuutta. Kolmiulotteiset muodot, kiiltävät kuin meren huuhtelemat kivet edesauttavat pääsyä mielen merenrantaan. Irtiotto on tila rauhoittumiselle.