10.6.–3.7.2022 / Valvegalleria, kulttuuritalo Valve

Viisi Luontoa -näyttelyssä esittäytyvät teoksineen Oulun taiteilijaseuraan 2021 liittyneet taiteilijat Sanna Kananoja (s.1979), Arja Korolainen (s.1954), Heini Matveinen (s.1980), Mervi Niemitalo (s.1960) ja Markus Tornberg (s.1979).

Suomen kielen sanat luonne ja luonto kumpuavat samasta lähteestä. Suomalaisen mytologisen käsityksen mukaan luonnon alkuperäinen merkitys on olla ihmisen tai muun persoonan omaavaksi koetun asian suojelushaltija. Tämän henkiolennon nimestä on tullut sekä ympäristöä tarkoittava sana luonto että perustavanlaatuisia ihmisen tai eläimen henkisiä ja yksilöllisiä piirteitä tarkoittava sana luonne. Etymologisesti luonto-sana viittaa luomiseen, synnyttämiseen. 

Näyttely avaa tietä jokaisen esittäytyvän taiteilijan tapaan katsoa maailmaa, työstää näkemäänsä, kokemaansa ja muistojaan valituin visuaalisin keinoin. Luodut ja synnytetyt teokset ilmentävät tekijöidensä luontoa konkretisoituen erilaisina aihevalintoina, materiaaleina, kädenjälkinä ja tulokulmina. 

Tervetuloa avajaisiin perjantaina 10.6. klo 18-20.

Valvegalleria, kulttuuritalo Valve
Hallituskatu 7, Oulu
Avoinna ma-su 10-20. Vapaa pääsy

—

Sanna Kananoja (s.1979 Pirkkala) on Turun taideakatemiasta 2010 valmistunut kuvataiteilija, maalari, joka muutti Ouluun vajaa vuosi sitten. Yksityisnäyttelyitä hän on pitänyt vuosittain vuodesta 2013. Julkinen teos Laitilaan päiväkotiin valmistui 2020 ja 2021 Tyksin Majakkasairaalaan. Turun taiteilijaseuran hallituksessa Kananoja toimi 2018-21 ja vuodesta 2022 Oulun taiteilijaseuran hallituksessa.

Näyttelyssä on nähtävillä teoksia hänen uudesta temperamaalaussarjastani “Vesi joka virtaa toivottuun suuntaan”. Teoksissaan hän tarkastelee maisemamaalauksen keinoin ihmisen ja luonnon voimasuhteita, ajan olemusta sekä luonnon kykyä sopeutua vallitseviin oloihin. Sarjan lähtökohtina ovat maanteitä varten kaivetut ojat kasvustoineen. Kananoja havainnoin maisemamaalauksissaan arkista lähiluontoamme kiinnittäen teokset näin aikaamme. Häntä kiehtoo, kuinka kaikki lähiluonto on enemmän tai vähemmän suunnittelun ja suunnittelemattomuuden kohtaamista.

“Tarkastelen tavallisuutta. Toivon teoksieni antavan katsojalle aikaa olemiseen.”

Arja Korolainen (s. 1953) on Kajaanilainen itseoppinut kuvataiteilija. Hän on opiskellut Taideteollisen korkeakoulun avoimen korkeakoulun opintoviikkoja, maalauskursseja ja kansalaisopiston kursseja. Korolainen toimii Kajaanin Kuvataiteilijat ry:n puheenjohtajana. Hän työskentelee akryylillä, akvarellilla, musteella ja eri kynillä sekä sekatekniikalla. Hänen työnsä ovat realistisia tai abstrakteja. Aiheensa hän ammentaa luonnosta, eläimistä ja ihmisistä. Hän on pitänyt useita yksityis- ja yhteisnäyttelyjä.

Heini Matveinen (s. 1980) on opiskellut Lahden AMK:n Taideinstituutissa kuvataiteilijaksi 1999-2003 ja valmistunut Kuvataideakatemiasta kuvataiteen maisteriksi 2013 (KuM). Maalauksessa hänen tekniikkansa on akvarelli. Soolouran lisäksi Matveinen vaikuttaa myös Art & Process –kollektiivissa, jonka työskentelyn lähtökohtana ovat yhteiskunnalliset aiheet ja julkinen tila.

”Teoksiani luonnehtii tilapäisyys, ajallinen muuntuminen sekä merkkien ja merkitysten kerrostuminen ja tiivistyminen tulkittavuuden äärirajoille. Työskentelyni vaikuttimia ovat satunnaiset löydökset sekä julkisen ja yksityisen rajankäynti. Teksti ja sanat ovat osa teosten visuaalisuutta.”

Mervi Niemitalo (s. 1960) on kuvataiteilija ja kuvataidekasvattaja, joka on valmistunut Oulun yliopistosta KM 1989 ja Lapin yliopistosta TaM 1996. Hän on osallistunut useisiin ryhmänäyttelyihin Hiukkavaaran Taiteilijatalon yhteisön mukana sekä yhteisnäyttelyihin taiteilijakollegojen kanssa.

”Tuon näyttelyyn teoksia, joissa pohdinnan kohteena on jännite ihmisen luoman rakennetun ympäristön ja kulttuurin sekä luonnon välillä. Nostan keskiöön erityisesti kasvien merkityksen kulttuurin ja samalla myös koko elämän olemassa olon mahdollistajana. Länsimaisessa ajattelussa luonto ja kulttuuri on humanismin hengessä nähty toistensa vastakohtina ja luonto lähinnä kohteena, joka tulee kesyttää tai jota tulee hyödyntää. Kasvit ovat kuitenkin niitä, jotka mahdollistavat kaiken syntymisen ja tulemisen joksikin myös kulttuurin. Kasvit hengittävät ja aikaansaavat kaiken energian, mitä muu eliökunta käyttää hyväkseen. Hengittäminen on maailman tekemistä, siihen sulautumista ja muotonsa piirtämistä jatkuvasti uudelleen. Teossarjani on nimeltään Morphogenesis – Muodon antajat. Nimi viittaa teoriaan, jolla tarkoitetaan biologisen rakenteen kehittymistä, muodon antoa. ”

”Orgaanisen muodon merkityksen syvällisempi ymmärtäminen ja oman ympäristötietoisuuden syveneminen on konkretisoinut minulla uusien materiaalien käyttämisenä teoksissani. Tarve tehdä kehollisia ja moniaistisia teoksia on konkretisoitunut viime vuosina mehiläisvahan käyttämisenä maalauksien osana sekä kasviveistoksina. Kasviveistosten kautta etsin orgaanisen muodon, tuoksun ja tuntoisuuden kokemusta ja samalla käännän katseen kohti viherympäristöjä ja niiden merkitystä kaikelle elämälle. ”

Markus Tornberg (s. 1979, Kuusamo) työskentelee pääasiassa erilaisilla piirustuksen ja maalauksen tekniikoilla. Hän tutkii teoksissaan ihmisen ja luonnon mysteereitä, mielen maisemia, hetken vaikutelmia elämästä, tunteita ja tunnelmia. Esteettisten elementtien ja harmonioiden tutkiminen ja etsiminen ovat hyvin tärkeä osa taidetekemistä. Hänen työskentelynsä on spontaania, intuitiivista, toisaalta hyvin sattumanvaraista, toisaalta myös harkittua ja intentionaalista. Hän etsii teoksiinsa sitä Jotain, usein selittämätöntä, alitajuista elämän arvoitusta, jolle ei aina löydy sanoja. Hän on erityisesti kiinnostunut figuratiivisen ja abstraktin ilmaisun yhdistelemisestä omilla tavoillaan ja tyylillään.