21.5.-15.6.2025 / Arttila /
Tähyillessäni kaukana siintäviä tuntureita tai kelopuiden takaa pilkottavaa lampea, jokin liikahtaa sisälläni: ehkä äitini ja isoisänikin ovat pysähtyneet saman näkymän äärelle. Ehkä kuljin juuri samaa polkua kuin he ovat vuosikymmeniä sitten astelleet. Ainakin nämä mykistävät maisemat ovat puhutelleet yhtä vahvasti meitä kolmea.
Mielikuvia on syntynyt loputtomasta kaipuustani tuntureille ja luonnon hellivästä vaikutuksesta mieleen ja kehoon. Se on värikkäiksi tunnelmapaloiksi äityneitä maalauksia ja hillitympiä lehtisiä grafiikkaa. Lukemattomia kertoja syksyn, talven ja kevään aikana matkustan mielessäni pohjoisen luontoon. Ja joka vuosi keskellä kesää palaan astelemaan niille poluille, varvikoille ja huipuille, joiden syliin haluaisin jäädä.
Mielikuvia on ylistys luonnolle ja rohkaisu nauttia sen helmassa hengitellen. Ja silloin kun kiireetön oleminen luonnossa ei ole mahdollista, kannattaa hetkeksi sulkea silmät ja sukeltaa mielikuvien maailmaan: köllähtää sammalmättäälle ja antaa katseen levätä loputtoman kauniissa taideteoksessa.