11.1.-29.1.2023 / Galleria 5 /

Tunteellinen siishii – Sentimental blue

Kelluin joella ja värit haalistuivat. Muutuin vedeksi, pinta välkehti valossa.
Täällä pääsee hengittämään värejä, tulta ja muita elementtejä. Pakonomaista ja mautonta tämä romahtanut sommitelma: tunnelma, hirvieläin (Huittinen), seppeleitä, mentaalinen, memory of water, what is
happening, maa, tomu, kesäyö, syke, waterlily, orvokki, lehdokki, vuokko – –

Teoksissani on jotain yhdistävää ilman säännönmukaisuutta. Symbolit ja tägit luovat assosiaatioita tunnettuun ja outoon, kuvakirjoitusta. Lataan maalauksiin kaiken mitä on kunnes jäljelle ei jää mitään:
tärisevä tunne, tyhjä tila, hiljaisuus, tauko. Akvarellit luovat läpinäkyvää kokemusta, hauraita kerroksia, toisiaan heijastavia tiloja ja aikatasoja.

Eläimet, ihmiset ja esineet ovat katalysaattoreita sisäiselle äänelle, energiavirralle, impulssille, henkiselle harjoitukselle.. Samankaltainen eleen ja kerronnan pysähdys voi tapahtua performanssissa jolloin syntyy improvisaatio ja kompositio esineiden kanssa kunnes ne menettävät niille annetun merkityksen ja kasvavat joksikin itselliseksi voimaksi, rikkovat ääreensä tullen esineiden väliin, abstraktioon.

Sininen pallo, preussin sininen, tilojen jälkeiset tilat, ääretön, pinta, maisema, Turner, lohen nousu, color of water, lemmikit, värit ovat sävyttyneet, tunteellinen sininen, pakonomainen vihreä, pink collapse, tuntuu oudolta..

Tunteellinen siishii – Sentimental blue on mielikuvitusmaailma merkityksen ja merkityksettömyyden välissä. Siellä tunnelma muodostuu epämääräisen ekspressionismin ja muodottomien lähtökohtien keinoin. Kieli rikkoutuu äänteiksi kahden kielen (suomi, englanti) ristiaallokossa, symbolin tuottava ele keskeytyy ja
suunta muuttuu.

Pohdin Tunteellinen siili -runoa Kirsi Kunnaksen teoksesta Tiitiäisen satupuu (1956). Siilit ovat ihania – Oi
pikku siilejä! Oi ihmistä! .. Kamppailen tunteellisen ja helppoa ratkaisua hakevan sentimentaalisen ilmaisun
kanssa, se on ekpressiivinen paradoksi.

Koitan vältellä opetusta mutta toisinaan sorrun moralismiin. Runossa siili kehuttuaan ensin hyviä piirteitään jää yksin itkemään piikkiensä alle: pehmeä ydin kovan kuoren varjossa. Lapsena ja aikuisena olen ihastellut runoa. Siilit ovat joutuneet huonoon asemaan ihmisen kulttuurissa…
Samaistun myös metaforaan (uhriutuvasta) ihmisestä ja hänen pettymyksen tunteestaan. Kysymys on pettymyksestä itseen ja yhteisöön, kykenemättömyydestä muuttaa sisään ja ulospäin suunnattua (piikittelevän) tuhoavaa toimintaa – traaginen kertomus ihmiskunnan tunne-älystä sekä yksilön ylikorostuksesta..
..maalaan mitä tunnen, sitä mitä olen nähnyt ja kokenut. Teokset ylittävät pyrkimykseni muodostaen odottamattomia asetelmia ja voimakenttiä. Näyttämöllisyys vaihtuu hetkessä aistimukseksi jostain yksityiskohdasta. Maalaukset syntyvät ajassa ja paikassa, itse performoin keskellä tätä ilmestymistä. Ajattelen maalauksia intensiteetteinä, ruumiillisena kokemuksena ja erilaisina katseen suuntina. Maalauksissani tunnelma kehkeytyy dramaattisen ja pateettisen välimaastossa. Haen automatismilla teokselle lähtökohtia alitajunnasta: muotojen ja viivojen suhteita sekä surrealistisia muodonmuutoksia.

Avainsanat:
Tunteellinen: ks. yllä.
Sii on puolet siilistä, Si johtaisi helposti siniseen. Englanniksi litteroituna sea (suom.meri) tai see (suom. nähdä, katsoa, ymmärtää, kuvitella jne.).

Shii niin kuin she – hän, siihii – .. nonsensea, kuvitelma missä asiat ja käsitteet yhdistyvät kunnes erkaantuvat, jokin (pikku) olio tarinanomaisessa ympäristössä; merihän eli meriolio. Sentimental blue eli tunteisiin vetoava sininen ts. mauton tunteilu, viittaus mereen ja melankoliaan, ”I got the blues”, kaikki ei ole kerronnallista ja jotain jää kertomatta.
Maalaaminen: säännöt on ja ei ..

Maalaan akvarelleilla ja akryylillä kankaalle, lisäksi käytän liituja, kyniä, mustetta ja hiiltä.

Näyttelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus.