Valokuvaamiseni on eräänlaista kameralla maalaamista. Työskentelen itse kehittämälläni metodilla, jossa maalauksellisuus ja hieman surrealistinen vääristyneisyys syntyvät kuviin kuvanottohetkellä, eikä esimerkiksi jälkikäteen kuvamanipulaatiolla. Sattuma vaikuttaa lopputulokseen, koska menetelmääni ei pysty täysin hallitsemaan.
Näyttelyn nimi viittaa luonnon valoon ja ihmisyyden varjoon. Se on jatkoa jo aiemmin käsittelemälleni teemalle, jossa metsä- ja ihmisaihetta kuvaamalla ja syntyneitä kuvia rinnastamalla pohdin metsän mieltä ja sitä, millainen metsä ihmisen sielu ja mieli on. Rinnakkain nämä kaksi aihepiiriä käyvät dialogia keskenään ja avaavat toistensa sisältöä.
Mustavalkoisissa kuvissani käsittelen ihmismielen sisäistä elämää ja ihmisyyttä, johon kuuluu varjo, epätäydellisyys ja rikkinäisyys, joita vääristymän keinoin käsittelen. Tekemällä esittävästä kohteesta toisenlaisen kuin miltä se tavallisesti näyttää, yritän kuvailla asioita, joita ei ole helppoa havaita silmillä tai kuvata realismin keinoin.
Luontoaiheisissa kuvissa pyrin hienovaraisella epärealismilla tulkitsemaan kokemaani luonnon kauneutta ja tunnelmaa monitasoisesti, kuvallisella runokielellä. Olennaisessa roolissa on valo, joka välkehtii puiden oksilla, lehdillä ja talvisissa jääkiteissä. Kuvissa näkyvä vuodenaikojen vaihtelu viittaa elämän kiertokulkuun, katoavaisuuteen ja uuteen elämään. Niin luonto- kuin ihmiskuvissakin on sekä valoa että varjoa.
Johanna Berg
Avajaiset ti 31.7. klo 17-19. Tervetuloa!
Näyttely on mukana myös Kiertelemättä-opastuksella to 2.8. klo 17. Vapaa pääsy.