”Näyttelyssäni on esillä kahden vuoden ajalta öljyvärimaalauksia, joissa aiheena on pihojen periltä ja metsistä löytyneitä metsäautoja. Umpeen kasvaneet pihat ja ränsistyneet rakennukset, avohakkuut, pusikot ja ryteiköt ovat minulle yhtä tärkeitä kertojia kuvapinnassa, kuin autot. Haluan kuvata ja tuoda esiin syrjäseudun elettyä elämää ja maaseudun tyhjenemistä. Korpiseudun hylätyt talot ja pihapiirit ovat mielestäni eräänlaisia museoita, jotka kertovat paikallisten ihmisten lähihistoriasta ja elämäntyylistä.
Ajattelen niin, että kuvaan teoksissani ihmistä ilman ihmistä. Kuvataiteilijuus on minulle maalaamisen ohella tutkimista ja tarkkailua. Metsäautot ovat vakiintuneet teoksieni aiheeksi ja samalla ne ovat avanneet monimuotoisen heijastepinnan yhteiskuntaan ja ihmisen toimintaan.
Ruostuneet, osin maatuneet ja hylätyt autot kertovat minulle menneestä ja tulevasta. Kuolemasta ja ihmisen luoman kulttuurin katoamisesta. Autot ovat hyviä ja pahoja, niin kuin on ihminenkin. Autoja on ollut ihmisellä käytössä yli 130 vuotta ja niistä on tullut itsestäänselvyys ja koko yhteiskunnan toimivuuden väline. Ilman autoja yhteiskunta pysähtyisi. Nyt vauhtia taas on liikaa ja ne ovat kiihdyttäneet ihmiskunnan tuhon tielle. Vauhdinhurma taitaa olla ihmiskunnan surma.”
– Johanna Laaja

