12.6.-7.7.2024 / Galleria 5 /
Ajatus näyttelyn nimestä syntyi Rock Cafe T -paidoista, joissa on aina mainittu kolme kaupunkia, missä kahvilat sijaitsevat. Tässä tapauksessa nimet kertovat, missä teokset ovat syntyneet.
Marbella ja Ateena ovat residenssipaikkoja, joissa olen työskennellyt yhteensä näyttelyä ajatellen kolme kuukautta. Ensimmäistä kertaa residenssissä ulkomailla ollessani syntyi hämmästys. Uusi ympäristö täynnä impulsseja, kulttuurisia näkötörmäämisiä tuotti mieleen uutta aineistoa. Tämä näkyi teoksissa. Myös se, että oli täysin irti kaikesta arjenpoljennosta, antoi mahdollisuuden keskittyä vain oleelliseen. Kun ei ollut rutiineja, niin syntyi myös uskallus. Uskallus epäonnistua, uskallus etsiä uutta, kokeilla, saada toimiva toimimattomaksi ja oppia asiasta lisää.
Residenssissä kaikki ympäröivä tuntuu mahdolliselta materiaalilta taideteokseen. Marbellassa bougainvillean kukanterälehdet patiolla saivat maalaamaan paperille yli neljämetrisen teoksen, joka oli esillä Kajaanin taidemuseon näyttelyssä. Marbellan ateljeen väriroiskeet löytyvät tästäkin näyttelystä. Ateenassa luonnoslehtiöön musteella ja puutikulla piirtynyt kaupungin pitkä historia versus kaupungin moderni rähjäisyys on siirtynyt Kuhmossa kankaalle siirtokuvina. Olen hakenut residenssien sijainnilla vastavuoroisuutta Kuhmossa asumiselle. Kuhmon korvessa ei voi haistella ihmisen hikeä metrossa tai nähdä kaupunginosaa, joka on katoilta katukiville saakka graffitien peitossa.
Teokset harvemmin tulevat valmiiksi residenssissä. Sen sijaan ne ovat luonnoksia ja paperirullia, älyttömiä poimintoja rannalta, vielä älyttömämpiä poimintoja roskiksista, joita sitten kuljetusyhtiöt kuljettavat pahvilaatikoissa Suomeen tullin kautta. Se on materiaalia, jonka saa nimikkeen taideteos vasta Suomessa – ja tässä tapauksessa usein Kuhmon talvipakkasissa. Lämpötilaeroa voi olla 70 celsiusta. Eikä täällä näillä asioilla ole enää niin kiire kuin ulkomailla, jossa tuskin ehtii hengittämään. Ennen kuin 2017 tehdyistä paperikollaaseista syntyi taideteos, niin ennätti välissä olla kuusi vuotta ja korona. Osa materiaalista tuskin koskaan saa muotoa taideteoksena.
Tätä näyttelyä tehdessäni nousi itselle suurimmaksi kysymykseksi, että millä tavalla kahden hyvin erilaisen paikan vaikutus näkyy teoksissa. Muistot ja kokemukset ovat jokaiselle ihmiselle tärkeitä. Näyttely onkin jonkinsorttinen matkapäiväkirja kolmesta residenssikuukaudesta.
Vielä lopuksi tarina. Syyskuussa 2019 ollessani uudestaan Marbellassa Suomen taiteilijaseuran residenssissä olin juuri eronnut parisuhteestani. Pitkällä päiväkävelyllä löysin kadulta keskeltä tietä italialaisen sisustuslehden. Lehti oli selkeästi kallis. Paksulle paperille painettu, hyvin taitettu ja täynnä laadukkaita kuvia. Mietin, miten lehti oli päätynyt keskelle ajokaistoja. Syntyi tarina. Ehkä sekin oli parisuhteen päätös. Unelmien särkyminen. Ehkä suhteen toinen puolisko oli heittänyt lehden autosta ulos tajuttuaan, että ei yhteistä kotia ei tule. Poimin lehden mukaani. Tämän lehden sivuista syntyi seuraavana päivänä Outoja tiloja- sarja. Tämä sarja ei olisi voinut syntyä Kuhmossa. Tämä on se syy lähteä tekemään taidetta kauas ulkomaille.
Vielä kiitos Marbella ja Ateena, Suomen taiteilijaseura ja Suomen Ateenan -instituutti. Ilman teitä tätä näyttelyä ei olisi syntynyt.